29. tammikuuta 2007

Pulkkamäenlaskun Wirallinen kisaopas

Yleistä

Suurin osa ihmisistä luulee, että pulkkailu tarkoittaa vain sitä, että lasketaan mäkeä alas ja tullaan sitten ylös. Näihin ihmisiin kuuluu myös rakas siskoni. Näin ei suinkaan ole asian laita. Ei ainakaan kirjeenvaihtajan ja hänen kilpailemiseen myötämielisesti suhtautuvien ystäviensä mielestä. Kerron tässä kirjoituksessa kuinka järjestää kunnollinen pulkkakisa.

Ensinnäkin tarvitaan porukka. Kirjeenvaihtajan ja hänen ystäviensä kisoissa on ollut 3-8 osallistujaa, toki suuremmatkin määrät ovat mahdollisia. Neljää kisailijaa olemme pitäneet minimääräna, että kisoista saisi pisteitä kokonaisrankingiin. Kokonaisrankingia on pidetty yllä muistaakseni vuodesta 1993 lähtien. Tilastot ovat veljeni hallussa. Kokonaisrankingkisan johdossa majailee Painija-Petteri.

Olosuhteet ja varusteet

Kisaan tarvitaan luonnollisesti mäki ja lunta. Mäen ei tarvitse olla pitkä ja liiallinen jyrkkyys on pahasta. Mäen on kuitenkin hyvä olla profiililtaan alussa jyrkempi, jotta kaikki pääsevät vauhtiin. Loppumatkalla voi olla tasainen osuus, jossa voi kohentaa lykkimällä hartialihaksiaan. Mäessä on hyvä olla tiukka kurvi, että saadaan aikaan rytinää ja taktikointia.

Turvallisuuden kannalta on parempi, että mäki on suhteellisen loiva, ettei kisailijoiden vauhti nouse liiaksi ja näin lisää luokkaantumisriskiä. Pulkka selkään osuessaan on ikävä. Kisoissamme ei ole sattunut pahempia loukkaantumisia. Sormet ovat voineet jäädä pulkan alle tai selkään on saattanut osua toinen pulkallaan. Silloin tällöin on joku saattanut hujauttaa toista hanskalla nassuun. Näistä ollaan selvitty joko puhumalla tai joskus harvoin pienellä painiottelulla.

Muina varusteina ovat toimineet hyvät ulkoiluvaatteet ja pulkka. Pulkkamme ovat olleet mallia perus, eli niitä joita saa marketista muutamalla eurolla. Niitä on voi ohjata varsin hyvin nojaamalla kädellä maahan ja ja ne eivät keveytensä ansiosta aiheuta hengenvaaraa kenellekään. Tosin ne rikkoutuvat varsin helposti, mutta mikä harrastus ei jotain maksaisi. Keskimäärin yksi pulkka illassa menee korjauskelvottomaksi. Eli kannattaa porukalla ostaa reilumpi määrä kerralla!

Kilpailusäännöt

Kisoissa saa kiilata ja töniä toisia kilpailijoita. Kiinni ei saa kuitenkaan pitää. Lähtöjärjestys muuttuu jokaisen laskun jälkeen siksi, että lähtöpaikalla on kisassa suuri merkitys. Varsinkin jos mäessä on kurvi tai kurveja. Pyllyn on pysyttävä pulkassa, muuten lasku on hylätty. Jokaisesta laskusta saavat pisteitä ne jotka pääsevät maaliin. Voittaja saa sen pisteitä laskusta kuin on osallistujoita, toiseksi tullut taas yhden pisteen vähemmän jne., pulkastaan tipahtanut ei saa yhtään pistettä. Samoin joku saatetaan diskata virheellisen laskemisen vuoksi.

Laskujen pistemääriä lasketaan yhteen. Kun joku saavuttaa pistemäärän, joka on sovittu ennen kisan alkua, voittaa tämä kisan ja saa kokonaisrankingiin pisteitä sen määrän, kuin on ollut osallistujia. Muut kilpailijat eivät saa pisteitä kokonaisrankingiin. Kisoja kuitenkin ehditään illassa laskea monta, joten pisteitä saavat usein muutkin. Kokonaisrankingin järjestys määräytyy taas kilpailijan saamien pisteiden ja osallistuttujen kisojen osamäärän perusteella.

Vaikeaa? Ei suinkaan. Kuvitellaanpa kisailija nimeltään Jarkko. Jarkko voittaa illassa kaksi kisaa ja yhteensä kisoja on ollut viisi ja jokaiseen kisaan taas on osallistunut kuusi kilpailijaa. Näin Jarkko saa illasta siis 12 pistettä. Hänen keskiarvonsa, kisaa kohti on siis 12:5 eli 2.4 pistettä. Pekka taas on voittanut samana iltana yhden kisan viidestä joten hänen keskiarvopistemääränsä on taas illalta 6:5 eli 1.2 pistettä. Luonnollisesti myös muiden kisailijoiden saavutukset lasketaan kokonaisrankingiin. Vaikka se illan saldo olisi ollut pyöreä nolla pistettä.

Miksi näin? Ensinnäkin tämä on helppoa tilastoinnin kannalta. Ei tarvitse muistaa illalta, kuin sen ketkä voittivat, kuinka montaa kisaa ajettiin ja kuinka monta osallistujaa oli. Ei siis tarvitse raahata tilastopaperia mukaan rinteeseen. Ainoastaan voitosta kilpaileminen taas tuo taktisen elementin laskemiseen. Kisaa johtavaa aletaan kiilata ja töniä porukalla. Näin käy helposti niin, että lopussa monella voi olla mahdollisuus voittoon. Kun johtavaa ajajaa sorsitaan aina porukalla. Se on hauskaa. Ainakin kirjeenvaihtajan mielestä. Toisaalta tilastot ovat täysin vertailukelpoisia riippumatta osallistujien tai kisojen määrästä.

Kuinka onnistut kisassa?

Hyvältä pulkkakisailijalta vaaditaan ennekaikkea taktista silmää. Hyvä tasapaino on oleellisin itse laskemiseen vaikuttavista tekijöistä. Massasta, ulottuvuudesta ja voimasta on myöskin hyötyä. Myös hyvästä hermojenhallinasta ja loppuun asti yrittämisestä on hyötyä. Kisat muuttuvat nimittäin usein varsin kiharaisiksi ennen viimeisiä lähtöjä. Kaukaa takaa voi tulla voittoon jos muut keskittyvät ainoastaan toistensa häiritsemiseen.

Miksi kisaamaan?

Näillä kirjeenvaihtajan ohjeilla saa aikaiseksi loistavan pulkkailukisan ja kunnon hien pintaan! Pulkkamäenlasku on muuten, tällä kirjeenvaihtajan ja hänen ystäviensä suosimalla tavalla, erittäin kovaa urheilua. Takaan että hartiat ovat seuraavana päivänä finaalissa, jos kisailette tosissanne.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Massasta, ulottuvuudesta ja voimasta on myöskin hyötyä.

Niinpä! Muuten ihan hauskaa, mutta kun on pikkuisen pienempi ihminen ja taktikointi epäonnistuu, niin jää alle. (Ja valitettavasti harvemmin Painija-Petterin, useammin Kirjeenvaihtaja-Veljen...)

Kirjeenvaihtaja kirjoitti...

Höpöhöpö. Ei siellä kukaan alle jää. Pahasti. Kyllä siellä väistetään. Jos ehitään. Agree vaan pikkaisen tarvitaan. Ja aitsesuojeluvaistoa...

Jytiili kirjoitti...

Kuulkaapas nyt! Pulkkailu on vaativaa hommaa ja siksi mielestäni siihen tarvitaan pulkkailukortti! Voisin itse vastaanottaa pulkkailuinssejä sopivaa korvausta vastaan! Viime lauantaina jouduin pulkkailuonnettomuuteen ja siitä oli leikki kaukana!

Ja vielä pari huutomerkkiä

!!