Hiutaleina

Hipaisen poskeltas pois,
lumihiutaleen,
annan käden jatkaa,
matkaa.

Pitkin kaulaasi,
lumikukkien tähdittämiin hiuksiisi

Katselen kun,
silmistäsi heijastuvat talven valot.

Vaikka on kylmä, hehkumme.
Maistelen sulanutta lunta poskeltasi.
Suutelemme ja jaamme lämpömme.

Lumen loistaessa,
kirkastumme tarinaksi.

Oi!

Karjala, savo, tahikka
se vitun turunseutu.

Pori, Rauma.
Rumaa murtehissa.

Väittävät monet.
Jotkin tutkimukset.

Rakkautta ja vapautta,
tilittävät kuitenkin.

Olot ja eliöt.

Ja vaikkei kuulisi,

voisi ihmetellä.

Arvojen meressä,
uidessa.
Pälkähtelee päähän,

ideoita,
idoleita,
ihmetyksiä.

Rakkauden joessa,
pulikoidessa.
Tarttuu mukaan,

hetkiä,
hurmaa,
hellyyttä.

Maan kamaralta.
Tähtien välkkeeseen.
Käy tie.

Toivon jotain joskus,

oivaltavani.

Kellarissa

On siellä siellä tarinoita, juttuja, tuttuja.
Heimolaisia rakkaita, väittelyitä, olutta.

Älykköjä, heitukkoja, hassuja.
Kertomassa elosta, olosta, maailmasta.

Rauhassa, iloisesti, rakentavasti.
Leikitellen, sanoitellen, unelmoiden.

Piirua pahempaa ois elo.

Jos ei,

sille siellä,

nauraisi.