Opettajien työväsymyksestä

Kirjeenvaihtaja on huomannut sivutoimessaan aivan saman kuin minkä muutkin opettajat. Väsyttää. Ja keväällä varsinkin.

Tänään on ollut juttua siitä, niin Hesarin mielipidesivuilla, kuin Ylen uutisissa. Hyvä että asiaa otetaan tapetille. Kirjeenvaihtajalle kun tuo sivuduuni on myös välillä sangen rasittava. Onneksi on vain kaksi aamua jäljellä. Sen kyllä jaksaa. Vaikka sitten päällään seisten.

---

Keskustelimme kollegoiden kanssa taannoin siitä, kuinka opettajat saavat kuulla juttuja pitkistä pitkistä kesälomistaan. Yleensä juuri tässä kesän korvalla. Mutta ei hätää, opettajilla menee ensimmäinen kuukausi kesälomasta henkiseen toipumiseen vuoden hurlumhein jäljiltä ja kesäloman lopun aikana haetaan taas virtaa tulevaan lukuvuoteen. Näin se männöö.

---

Enää yksi aamu. Jee! Kuul! Rokrok! Himppurahei! Ja kohta ois runon aika...

Suvivirttä ootellessa

Voi vaikka pelata petankkia. Tai heitellä diaboloa. Niitä kumpaakin tuli tehtyä. Turkulaiset olivat miehittäneet tehokkaasti eilen Kupittaan puiston helteen kunniaksi. Hyvä näin. Kesäinen olo ei siitä kirjeenvaihtajalla kuin parantunut.

Aikansa kirjeenvaihtaja heiteltyään päätti kirjeenvaihtaja rimpauttaa Polkkapossulle. Tuolle kaikenosaavalle naskalille. Sain houkuteltua Polkkispariskunnan petankkia pelaamaan Mikaelin kirkon puistoon. Mukava oli heitellä leppoisissa tunnelmissa. Voittajasta ei luonnollisesti jäänyt epäselvyyttä. Kirjeenvaihtaja kurmotti komiasti. Aavistuksen onneakin saattoi pari kertaa olla mutta minkäs sille voi, hyvällä pelaajalla on tuuria.

Näin se vaan menee. Ja kaivattu kesäloma sen kuin lähestyy. Päivä päivältä, tunti tunnilta, sekunti sekunnilta...

Viimeisiä viedään!

Pian alkaa kirjeenvaihtajalla vähintäänkin ansaittu kesäloma. Tämä sivutyö on välillä rankkaa, joten on hienoa palata päätyön, eli kirjeenvaihtamisen pariin. Turinaa kesän aikana tulossa tänne. Jos vaan koneen eteen ehdin. Nyt pitää laittaa "Hard Rock Hallelujaa" soimaan. Kesän viimeisen musiikin oppitunnin kunniaksi. Musiikki on iloinen asia.

Kesällä kirjeenvaihtaja suuntaa, jo aiemmin mainitun Helsingin lisäksi, niin Dragsfjärdiin, Dubliniin kuin Pohjois-Karjalaankin. Kaikkialla muuallakin saattaa nähdä hölmistyneen kirjeenvaihtajan pyörivän. Diabolo kaivetaan myös esille. Ja kaivuri. Jos vaan jostakin hommattua oman. Kesäkaivuri ois rock. Kaivaminen kun on kivaa puuhaa. Ja vipuja on hauska vedellä. Kaivuumatka Kiinaan? Se olisi jo jotain, se...

Ennakoimatonta ajamista

Onnistunut onnettomuus?

Vilkaisen pääni sisään.
Harmaa massa pamppailee.
Synapsit vilkkuu.

Jonnekin vilahtaa viesti.
Taltioituu.

Rakennamme mieltämme.
Satunnaisesti.

On kovin onnellista.

Että sattuu ja tapahtuu.

Hulabaloobalaibalaiba, hulabaloobalaibalaiba hoo!

Taasen olisi se viikon rikas ja ah, niin rakas hetki. Kirjeenvaihtajan runotuokion helma liihottelee jo lähellä lukijoittensa syömmentä. Näitä hetkiä jännittävät, niin George W. Bush, kuin itse Herra Isoherra, herra Kouhia.

"Mitä se kirjeenvaihtaja nyt keksii? Mitä se aikoo tehdä sydämillemme, aikooko hän riiistää sen, työntää vessanpyttyyn, nostaa valkeuteen, hiillostaa ja takoa raudaksi? Vai nostaako hän älymme mahdin suuremmaksi kuin sopulilauman jouksunopeuden? Tuhoaako hän orastavan itseluottamuksemme viuhuvilla runoniekan sivalluksillaan? Tavoittavatko hänen runonsa äänennopeuden? Jyräävätkö ne Saksan tankit vuonna 1941? Selittääkö hän miksi, miten päin minkä himputin takia kukkasia on olemassa? Selittääkö hän sen minkä takia Seppo Räty on olemassa? Turmeleeko hän vanhuksemme epäilyttävän eroottisilla viesteillään? Turmeleeko hän nuorisomme anarkismin ja vandalismin? Minkä takia hän ei jo aloita. Me emme vaadi me käskemme, hänen on tultava esiin kaapin takaa ja kerrottava perjantairunonsa!!!!!", näinhän te rakkaat lukijani ajattelette, eikös vain?

Pidän kuitenkin lukijoitani vielä hetken jännityksessä ja kirjoitan kantaaottavan, nerokkaan, romanttisen, ajatuksia herättävän ja maailmaa syleilevän runoni vasta hetken päästä. Malttakaa, malttakaa, kirjeenvaihtaja palaa asiaan...

Ode fillaroi

Koska kirjeenvaihtajakin on innokas pyöräilijä, on hienoa seurailla, kuinka Soininvaaran Osmon pyöräreissu halki Euroopan etenee. Jos joskus olisi aikaa, voisin itsekin suunnitella tekeväni vastaavan matkan. Aluksi tosin harjoittelen, tämän kesän, täällä Suomen kamaralla. Ainakin väli Turku-Helsinki väli pitäisi ainakin pyöräillä. Myös kaveria moikkaamaan Mikkeliin voisi polkaista. Ja lenkkiä Helsingin ympärillä. Ja ehkä jopa tuonne kotikonnuille Liperiin asti...

Dragsfjärdin suunnalla alkaa varmuudella pyöräilykesä kirjeenvaihtajalla, kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Siellä on mukava painaa. Viime vuonna tuli jo kokeiltua. Harjoittelu kesän koitoksiin on jo käynnissä työmatkapyöräilyn (30 kilsaa päivässä) muodossa.

Kiitokset Lukulampulle linkkivinkistä. Kaifia ja käppäilyä sinne Tsekin suuntaan! Ja muille pyöräilykesää.

---

Jukka Naantalista muuten painelee pyörällä maailmaa ympäri. En ole ihan varma, että onko se jo hulluutta. Ainakin vähän, ehkä. Tai sitten siinä on vain paljon tuota Lukulampun hehkuttamaa kaifia.

"Falling in love again..."

Viettelys

Ei voi luottaa mies.

Naiseen vaalean.
Ei tummaan.
Ei punertavaan.
Ei kukkaistuoksuiseen.

Mutta kerran toisensa jälkeen.
Vie kupletin juoni mukanaan

Miehen.

Tuon herkkäuskoisen.
Ja aina vain uskoo.

Mies.

Rakkauteen tuon kaunottaren.
Tuon tumman vaalean punertavan.

Uskoo joka mies kun katsoo,

silmiin,

Marlene Dietrichin.

Viisugurun viisuanalyysi

Ensinnäkin kirjeenvaihtajapariskunnan viisubileet onnistuivat mainiosti. Kiitokset kaikille mukana olleille! Syötävä ja juotava kelpasi vieraille mainiosti. Ja kaikilla vaikutti olevan oikein mukavaa. Myös viisut tarjosivat varsin mukavaa musiikkia laidasta laitaan.

Kirjeenvaihtaja ei ollut viisuveikkauksessa kovin vieraanvarainen, vaan otti potin itselleen. Neljä viidestä viiden parhaan veikkaamastani meni oikein. Ja kolmanneksi sijoittuneen Turkin vaihdoin viime hetkellä Serbiaan. Voitin myös vetoni Polkkapossua vastaan. Voin siis vaatimattomasti nimittää itseni Viisuguruksi.

Itä-Euroopan viisumafia?

Viisuguruna ihmettelen itäisen Euroopan menestymisestä aiheutunutta ärtymystä. Jos kerran länsimaatkin äänestivät itää, niin millä perusteella voidaan puhua idän mafiasta euroviisuissa. Täältä löytyy laskelma pelkästään länsimaiden antamista äänistä. Turkki olisi noussut Ukrainan edelle ja Unkari olisi noussut neljänneksi. Ruotsi olisi ollut paras länsieurooppalaisena maana kymmenes. Serbia olisi ollut voittaja myös pelkillä Länsi-Euroopan äänillä.

Miksi sitten Itä-Eurooppa pärjäsi viisuissa niin hyvin? Yksinkertainen vastaus on että näiden maiden esitykset (tai kappaleet) olivat parempia. Näin asia oli mielestäni, ja näinhän se oli myös koko Euroopan mielestä. Itä-eurooppalaisille euroviisut ovat suurempi mahdollisuus nostaa omaa musiikillista osaamistaan kuin länsieurooppalaisille. Kuka oikeasti tietää mitään georgialaisesta, moldovalaisesta tai valko-venäläisestä musiikkiperinteestä mitään? On luonnollista, että tällaisten maiden muusikot panostavat Euroviisuihin eri tavalla, kuin ne maat joiden musiikki on jo maailmalla tunnettua (lukuun ottamatta Ruotsia). Toisaalta ihmisiä myös kiinnostavat uudenlaiset lähestymistavat kevyeen musiikkiin. Nämä asiat johtivat tämän vuotiseen Itä-Euroopan viisumenestykseen.

Kirjeenvaihtaja ei osaa pitää asiaa ollenkaan pahana. Minusta on vain hienoa, että Euroviisut mahdollistavat uusien maiden menestymisen myös kevyen musiikin saralla. Georgia liittyi muuten EBU:n vain Euroviisujen takia. Eli vaikka kyseessä on vain" showlaulukilpailu", on se kuitenkin näkyvä sellainen. 100 miljoonaa katsojaa on merkittävä markkinointikohde, ja tämän ovat Itä-Euroopan maat oivaltaneet. Povaan siis vastatuulta Länsi-Euroopalle viisuissa tulevaisuudessakin. Idän puhuri on oleva vahva myös vastaisuudessa.

Viisujen esiintymisjärjestyksestä

Sen sijaan kappaleiden esiintymisjärjestyksellä on suuri merkitys nykyisen puhelinäänestysjärjestelmän ansiosta. Uskon että kärkiviisikko olisi ollut varsin erilainen, jos esiintymisjärjestys olisi ollut toinen. Jopa Serbian Marija olisi voinut tipahtaa voittajan palliltaan, jos se olisi esiintynyt finaalissa toisena tai kolmantena (toisena tai kolmantena esiintynyt ei ole koskaan voittanut viisuja). Kaikki viiden kärkeen päässet esiintyivät viimeisten kahdeksan joukossa.

Myös semifinaalin tulosten vertailu finaalitulokseen tukee tätä. Unkari oli semifinaalin toinen (esiintyi silloin kolmanneksi viimeisenä) heti Serbian jälkeen. Finaalin sijoitus oli kuitenkin vasta yhdeksäs (esiintyi myös yhdeksäntenä). Semifinaalissa Unkari jätti taakseen finaalissa paremmin sijoittuneista Valko-Venäjän, Turkin ja Bulgarian. Myös muita vastaavia tapauksia löytyy tuloslistoja ja esiintymisjärjestyksiä selaamalla. Latvian pistemäärä ja sijoitus romahtivat semifinaalista finaaliin siirryttäessä (semissä esiintyi viimeisenä, finaalissa neljäntenätoista). Bulgaria taas oli semifinaalin kuudes, mutta nousi finaalissa viidenneksi (esiintyi semissä ensimmäisenä, finaalissa neljänneksi viimeisenä) . Bulgarian tapauksessa tosin esitys meni finaalissa paremmin, ainakin mielestäni, kuin semifinaalissa.

Lähtöjärjestys on siis merkittävä menestyksen mittari, niin formuloissa kuin viisuissakin. Puhelinäänestys suosii loppupäässä esiintyviä. Katsojat saattavat katsoa vain "vähän lopusta", tai viettää aikaa kisan keskivaiheella vaikka snägärillä. Myös luonnollinen ihmisten, osittain tiedostamattaan, tekemä draaman järjestyksen olettamus (loppuun odotetaan suurinta draamaa) tekee viisujen esiintymisjärjestyksestä viisumenestykselle olennaisen tekijän. Amerikkalaisissa elokuvissa tätä draaman järjestystä käytetään jopa lainomaisesti. Huippukohta sijoitetaan aina viimeisen kolmanneksen alku- tai keskivaiheeseen.

Ruotsikin olisi saattanut välttyä Arkin uppoamiselta, jos se olisi esiintynyt viimeisten joukossa. Jopa Hanna olisi saattanut nousta kymmenen joukkoon. Voittoon kummallakaan ei olisi ollut kyllä tämän vuoden viisuissa ollut mahdollisuuksia...

Mutta nyt kirjeenvaihtaja jättää ehkä, mutta kuitenkin, mahdollisesti, viisut rauhaan ja aloittaa muunlaiset harrastukset!

---

Korjataan sen verran, että kolmannelta lähtöpaikalta on viisut voitettu useampaan otteeseen. Ei kuitenkaan enää puhelinäänestysten valtakaudella (viimeksi 1994). Katselen tarkemmin tilastoja puhelinäänestysten aikakaudelta ja pyrin etsimään tarkempaa pohjaa väitteilleni. Näyttäisi kuitenkin siltä, ettei esiintymispaikan ja sijoituksen suhde ole ollut, joka kerralla näin vahva kuin Helsingissä. Mutta tutkitaan ennen kuin hutkitaan!

---

Vertailin tuossa hetken noita viisusijoituksia ja esiintymisjärjestystä silmämääräisesti. Vaikuttaisi siltä, että olen väitteissäni aika paljon hakoteillä. Parina viime vuotena loppupään esiintyjät näyttäisivät pärjänneen hyvin, sitä ennen suhde ei ole ollenkaan selvä. Turkki on voittanut viisut 2003 paikalta neljä. Täältä löytyy historiatietoja vuosien varsilta.

Aina ei kirjeenvaihtajakaan ole oikeassa. Mutta lupaan väittää kaikenlaista vastaisuudessakin!

Viisufinaali

Tänään valitaan vuoden viisu.Kirjeenvaihtajan veikkaukset menevät Serbian, Ukrainan ja Bulgarian suuntaan. Näistä se voittaja löytyy. Vaikka Polkkapossu luuleekin, että Arkilla olisi jotakin toivoa. Toivoa aina sopii. Totuus paljastuu tänä iltana. Euroviisuiltamiin valmistautuminen on täyttä häkää päällä. Pitäisi käydä varmaan jostain kasvomaalia, jotta saisi kasvoihinsa taiteiltua Georgian ja Bulgarian liput. Kirjeenvaihtajatar on ollut ihmeissään allekirjoittaneen huumasta.

Vielä voivat kaikki lämmittää mieltään, ennen varsinaisten viisujen, alkua katselemalla pariin kertaan viimevuotisen Lordin Euroviisuesityksen ja Sillanpään Jarin Täydellisen euroviisun. This is the day that we party, party, party!

Runolaulantaperjantai

Laulaja

Huiskii sävel sointuva.
Kolisee rytmi tarttuva.

Suikka vinoon, bailataan.

Raikuu ralli nurkasta.
Hihkuu kansa tanssista.

Valeet pinoon, juhlitaan.

Hurmaa viisu voittoisa.
Olo huiman valoisa.

Ei mennä kinoon, palvotaan...

laulajaa!!!

Järkytys!!!!!

"Iik! Andorralta ja Sveitsiltä jäi finaalipaikka saavuttamatta. Protestoin! Koko länsimaista, ja vähemmän länsimaista, demokratiaa vastaan. Kuinka tämä on mahdollista?"

Nuo olivat kirjeenvaihtajan ensimmäiset aatokset eilen finaaliin selvinneiden nimien ilmestyttyä. Pettymys oli kova. Tuli niin arvovaltaan, oikeudenmukaisuuteen kuin maalliseen omaisuuteenkin liittyviä tappioita. Pahimmasta järkytyksestä toivuttuani huomasin, että myös hyvää tapahtui. Bulgarian, Georgian ja Unkarin finaaliin pääseminen oli tyytyväisten taputusten paikka.

Kuten aina viisuissa, esiintymisjärjestys vaikuttaa. Viimeisinä esiintyneet saavat etua. Näin kävi Slovenian ja varsinkin Latvian tapauksessa (viimeinen esiintyjä). Toisaalta on myös sanottava ettei Sveitsin DJ Bobo livenä toiminut kovin kummoisesti. Oli myös tietyllä tavalla harmi, että ensimmäisistä kymmenestä biisistä kahdeksan oli mielestäni kuunneltavia. Niitä seuranneista kahdestakymmenestä vain viisi. Eli tuossa kovassa kärjessä piti erottua todella kovasti edukseen, jotta sai finaalipaikan varmistetta. Tosin kuvittelin myös, että loppupäässä esiintynelle Andoralle olisi ollut etua esiintymisjärjestyksestä. Näinhän siinä ei sitten kuitenkaan käynyt. Arvovaltatappio on kuitenkin kirjeenvaihtajan tapauksessa kova, heti aamulla jouduin maksamaan vetoni. Syytän siitä kaikkia eurooppalaisia. Ette osanneet äänestää niinkuin teidän piti.

Toki maailmassa on suurempia murheita kuin nämä kirjeenvaihtajan euroviisuiluhötkyilyt. Siis ihan perhepiirissäkin.

Kiirettä pukkaa...

... viisujalkapallofanille. Tänään on Turun paikallisottelu FC Inter - FC TPS puoli seiskalta. Kympiltä tulee sitten euroviisujen semifinaali. Jossain välissä kai kuulen tuloksen Suomi-USA lätkämatsistakin.

Inter niittaa Tepsin muuten 3-1- Ja viisufinaaliin pääsevät seuraavat maat: Sveitsi, Bulgaria, Serbia, Turkki, Valko-Venäjä, Andorra, Islanti ja Georgia. Tämä siis niille tiedoksi, jotka eivät semifinaalia jaksa seurata. Kirjeenvaihtaja sen toki katselee. Ja yksi vetokin tuli viisuista lyötyä. Sivutoimen työkaverin kanssa löimme vetoa siitä, kumpi ompi parempi eurooppalaisten mielestä, Sveitsi vaiko Turkki. Kirjeenvaihtaja luottaa vampyyreihin. Ei niitä pepun sheikkauksella voiteta. Näin on näreet ja närhennäppylät, sano.

Eurofiisuvanin elämää

Kirjeenvaihtaja on pienen ikänsä diggaillut Euroviisuja. Diggailua ei mitenkään vähentänyt Lordin viimevuotinen voitto, jota kirjeenvaihtaja onnistuneesti ounasteli aikanaan. Kirjeenvaihtaja on kuunnellut tämän vuoden viisuja jo vapusta lähtien. Tasoa voisi väittää aika hyväksi. Lordin voitto pisti potkua koko viisumeininkiin. Lordin kopioita ei, pienistä peloista huolimatta, ole vaan viisut ovat keskenään varsin erilaisia. Juuri tällä hetkellä kirjeenvaihtajan koneella soi Georgian viisu. Hienoääninen naislaulaja vetää hieman Björkin suuntaista veisantaa.

Kuka sitten ne viisut voittaa? Lordin seuraajan valinta on kiharainen juttu. Vedonlyöntitoimistotkaan eivät ole löytäneet selvää suosikkia. Ruotsi, Valko-Venäjä, Serbia, Sveitsi ja Ukraina ovat viiden kärki ainakin Eurobet-sivustolla. Näistä se voittaja voi hyvinkin löytyä. Itse pitäisin vahvimpina ennakkosuosikkina Sveitsin DJ Boboa ja Ruotsin The Arkia.

Kirjeenvaihtaja on eniten kuunnellut Bulgarian hypnoottista rummutusmeininkiä, tuota mainittua Georgiaa, Arkin glamrokkia, Bobon vampyyristä kesähittiä, Tsekin korisevaa hardrokkia, Andorran iloista skeittirokkimeininkiä ja Venäjän diskojytkettä. Ja kaikkia muitakin. Kuuntelua kestäviä biisejä on viitisentoista. Sen sijaan kirjeenvaihtaja ei suosittele Norjaa tai Portugalia.

Ja niin se yllätysvoittajaveikkaus vielä. Olisiko Andorran vuoro? Kiva piisi ja pieni maa. Vaikka mielikappaleeni kaikista on Bulgarian Elitsa Todorovan ja Stoyan Yankulovin Water.

Ai niin, Suomi meinasi unohtua. Ei ole tänä vuonna minkään sortin saumoja Hannalla. Leave me alone. Pläh. Hienot viisut saamme kuitenkin nähdä ja kuulla!

Vaikka lännessä ois itä...

... ei kirjeenvaihtaja petä. Tiukalle meni, mutta vielä ehdin perjantairunoilemaan. Tai ainakin loruilemaan. Tuli katsottua Valkoinen masai. Ei kovin kaksinen leffa. Kirjeenvaihtaja ei suosittele. Mutta sitten suuntimaan. Minneköhän veisi runomatkani tuo tällä kertaa?

Avaruus

Tila, paikka ja aika.
Olematon olo keskellä aikaa.

Kello käy, juoksee valon aallot.
Kilkattaa kiviset tähdet.

Ulottuvuuksia uusia.
Elämän ituja.
Ei ehkä tähtiä.

Raamatun kertomuksia.
Oligarkian saavutuksia.

Kielen hurmaa.
Notkeaa, norjaa rakastajaa.

Harvoin on ollut ja mennyt.
Kohdannut ja katsonut.

Sinua silmiin.