
Aikansa kirjeenvaihtaja heiteltyään päätti kirjeenvaihtaja rimpauttaa Polkkapossulle. Tuolle kaikenosaavalle naskalille. Sain houkuteltua Polkkispariskunnan petankkia pelaamaan Mikaelin kirkon puistoon. Mukava oli heitellä leppoisissa tunnelmissa. Voittajasta ei luonnollisesti jäänyt epäselvyyttä. Kirjeenvaihtaja kurmotti komiasti. Aavistuksen onneakin saattoi pari kertaa olla mutta minkäs sille voi, hyvällä pelaajalla on tuuria.
Näin se vaan menee. Ja kaivattu kesäloma sen kuin lähestyy. Päivä päivältä, tunti tunnilta, sekunti sekunnilta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti