16. maaliskuuta 2007

Kiekaus keväälle!

Ilo oli iso.
Kun kevät iski.

Linnut lauloi mulle.

Näin vain kauniita värejä.
Tunsin vain kirkkaita sanoja.

Niin säkin mulle.

Juoksi virta vieressäni.
Untuva lensi halki taivaan.

Ihanuutta sulle.

Pehmeä ruohomatto huokaili.
Kipristelivät jalkani viileässä hiekassa.

Kevään tuli polttaa meidät!

3 kommenttia:

Kirjeenvaihtaja kirjoitti...

Ylioptimista höttöä tuli tänään. Loppu kanssa vähän heittoa. Joihinkin kohtiin ja runon muotoon voi olla suht tyytyväinen.

Perjantairuno on aina perjantairuno...

Anonyymi kirjoitti...

Huh.

Perjantairuno on aina perjantairuno. Eipä siihen muuta voi sanoa. Mutta ihan kiva, että lauantait voi aloittaa tällä tavalla itteään huvittamalla.

Kirjeenvaihtaja kirjoitti...

Hyvä että veljpoejalla hupia riittää. Kun tää elämä on nii niin tasast ja kankiaa.