Vaikka toisin luulisi, ei räntäsade kirjeenvaihtajaa masenna. Kiva että välillä sataa. Jos vain mieliala on sopiva. Ja perjantaisin se on kirjeenvaihtajalla useimmiten mitä mainioin. Bloggailu on jäänyt vähemmälle tällä viikolla, kiitos pian alkavan Veikkausliigan. Kirjeenvaihtaja kun on keskittynyt kirjoitteluun lähinnä siihen liittyvillä foorumeilla.
Mutta sitten runoiluun. Minneköhän suuntaan tänään lähtisi? Ajattelin vaihtelun vuoksi runoilla toisella kotimaisella. Kieliopista en mene takuuseen. Enkä tasosta muutenkaan. Niinkuin en milloinkaan. "Minä en koskaan milloinkaan, tule lausuntoja antamaan....". Niinhän tuo A. W Yrjänä laulaa. Kirjeenvaihtaja tosin lausuu silloinkin, kun kukaan ei kuuntele. Mutta näillä mennään. Ja odotellaan Interin Veikkausliigan voittoa.
Tähän yhteyteen sopii ehdottomasti kuva Painovoimaa Uhmaavasta Ladosta. Kyseinen nähtävyys löytyy Karviasta Ämmälän kylältä. Ladossa on dalimaista voimaa ja kiehtovuutta.
Det regnar
Det är söt.
Att leva.
Att vara.
Det är trevligt.
Att sjunga.
Att tävla.
Det är interessant.
Att hoppa.
Att falla.
Vi är alla tillsammans väg i regn.
20. huhtikuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Ei tuo runo kaksinen ollut :). Kirjeenvaihtajatar sanoi, että mie oikeasti haluaisin olla baskeripäinen runoilija. Ja vielä nauroi päälle. Hmpf!
Lähetä kommentti