Ah, jaa. Kohta on vappu. Tuo iloinen kevään juhla. Kirjeenvaihtaja on saanut vihdoin viimein aloitettua työmatkapyöräilyn. Sen huomaa olossa. Pirteämpi on hän työmaallaan. Ja kauniilla ilmalla tuntuu häpeälliseltä istua bussissa tai autossa. Mutta runoilua. Vaikea vetää nyt. Pitääkin ihan miettiä. Kauniina päivänä voisi tietysti runoilla kauniista asioista.

Armoton

Virtuaalinen hahmo kävelee.
Vapauden majakka vaipuu.

Rauha ja onni.
Tuntematonta.

Sidottuna ja kahlittuna.
Kamppailee oikeudenmukaisuus.

Mistä löytyisi virtaa?
Padota vihaa, kateutta ja raakuutta.

Kaipaamme.
Menetettyä sosiaalidemokratiaa.