13. kesäkuuta 2007

Ihmisyys

Kirjeenvaihtaja luki loistavan historiallis-filosofisen teoksen "Ihmisyys" jonka on kirjoittanut Jonathan Glover (suom. Petri Stenman). Teoksessaan Glover pohtii 1900-luvun sotahistorian ja filosofian perusteella, mikä meidät ihmiset saa tekemään järjettömiä tekoja. Miksi Hitleriä, Stalinia tai Pol Potia ei noustu vastustamaan ja miksi heidän tekonsa kansan sisällä hyväksyttiin tai niihin jopa kannustettiin? Miksi tavalliset jenkkipojat tappoivat Vietnamin sodassa siviilejä mitä järjettömimmillä tavoilla?

Kirjeenvaihtajan teos sai useampaan kertaan pohdiskelemaan "Mitä minä olisin tehnyt?". Olisinko mennyt virran mukana ja hyväksynyt juutalaisten viemisen keskitysleireille? Olisinko tehnyt elettäkään vastustaakseni, vai osallistunut aktiivisesti?

Vaikka Glover kirjassaan selittää hyvin sen miksi ihmiset tekevät julmuuksia, tai ainakin hyväksyvät ne, on hänellä kuitenkin lähtökohtana se, että jotakin voimme historiasta oppia. Emme saa antaa pahalle pikkusormeamme. Jos sallimme yksittäisen ihmisen surmaamisen, on helpompaa sen jälkeen pistää matalaksi koko kylä ja hetken päästä jo mietimme, pitäisikö koko kansa tuhota. Loppujen lopuksi tämä ajattelu kuitenkin kääntyy omaa napaa vastaan.

Ensin ne tulivat hakemaan juutalaiset
enkä minä sanonut mitään -
enhän ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan kommunistit
enkä sanonut sittenkään mitään -
enhän ollut kommunisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhditysihmiset
enkä sanonut siihenkään mitään -
enhän ollut ammattiyhdistysihminen.
Sitten ne tulivat minut -
eikä ollut jäljellä ketään,
joka olisi puhunut minun puolestani.

- Pastori Niemöller - (lainaus J. Gloverin kirjasta)


Suosittelen kirjaa kaikille ihmisyydestä kiinnostuneille. Kirja on kiinnostavasta aiheesta oivallisesti kirjoitettu yleisteos, josta henkäilee humanismin mahdollisuus raaimmissakin tilanteissa. Ainoa asia, mikä kirjassa häiritsee on sen taitto, siiihen on eksynyt paljon tavuviivoja mystisiin paikkoihin. Häiritsi alkuun pahasti luettavuutta. Mutta sen jälkeen kirjeenvaihtaja oli täysin myytyä miestä.

1 kommentti:

Kirjeenvaihtaja kirjoitti...

Ja tänään matka jatkuu. Kohti Karviaa vie tie. Paluu sieltä perjantaina ja lähtö vihreällä saarelle seuraa maanantaina. Dublin kutsuu silloin.