10. kesäkuuta 2007

Björkbodan, Västanfjärdin ja Taalintehtaan kautta Kärraan

Joskus tulee mieleen, että nuo suomenruotsalaiset kiusaavat suomalaisia tahallaan noilla paikannimillä. Kirjeenvaihtajalle tämä ei tuota ongelmia, mutta veikkaanpa että isälläni saattaisi olla vaikeuksia Västanfjärdin tai Kärran lausumisessa.

Mutta asiaan. Kirjeenvaihtajapariskunta otti alleen pyörät ja lähti pienelle lenkille ympäri, Suomen suurinta saarta Kemiönsaarta. Lähdimme majapaikastamme Kärran kylältä, jonka merkittävin nähtävyys on Dragsfjärdin kirkko, kohti Björkbodaa. Kirjeenvaihtajalla on ollut kunnia kämppäillä aikanaan erään Björkbodalaisen kanssa, joten oli hauska käydä katsastamassa miltä tuolla kylällä näyttää. Björkboda elää lukkotehtaastaan ja yritimme käydä kirjeenvaihtajattaren kanssa tutustumassa paikalliseen nähtävyyteen eli lukkomuseoon, mutta se oli valitettavasti suljettu. Bodan lukkoihin lienee jokainen aloitteleva murtovaras törmännyt. Tie Björkbodasta Västanfjärdiin oli oli pyöräiltynä oikein mukava kokemus. Kuten saaristossa yleensä maastotyypit ja maisemat vaihtuvat tiheään. Lehdon keskeltä saattaa tupsahtaa korpimetsään, ihan tuosta vaan. Se on botaniikkaa harrastavan kirjeenvaihtajan kannalta miellyttävää. Kuvassa on Björkbodan ja Västanfjärdin tien risteys josta jatkoimme matkaamme kohti Västanfjärdiä.

Västanfjärdissä kävimme tutustumassa paikalliseen kirkkoon ja pienellä piknikillä meren rannassa. Siellä kirjeenvaihtaja bongasi pari nokikanaa. Kaunis paikka ja iso kirkko. Ottaen ainakin huomioon, että Västanfjärd ei ole suuren suuri. Hyvin menestyvää porukkaa siellä tosin asustelee. Kirjeenvaihtajatar kertoili minulle, että yrittäessään etsiä juttuunsa Västanfjärdiläisiä työttömiä se oli erittäin hankalaa. Nekin jotka olivat "virallisissa kirjoissa" työttömiä olivat jonkin sortin taiteilijoita tai lähdössä opiskelemaan. Västanfjärdissä rappiolla olevan työttömän näkeminen on siis epätodennäköisempää kuin kaulushaikaran bongaaminen. Jonka siis kirjeenvaihtaja tuli bonganneeksi Kärran kylällä. Myös sen äänen "bu-uuuh" kuulin pariin otteeseen suviyössä.

Västanfjärdin maisemista suuntasimme Taalintehtaan kautta majapaikkaamme Kärraan. Lenkillemme tuli pituutta yhteensä 48,5 kilometriä. Pyöräilyreittinä se oli loistava. Pientä harmia aiheutti ajoittain kovaa porottanut aurinko. Lenkin jälkeen kirjeenvaihtajapariskunnan olikin mukava loikoilla loppupäivä ja nauttia kesän tuoksuista ja satakielen laulusta.

Ei kommentteja: