"Ne eivät osuisi tältä etäisyydeltä elefant..."

Kuuluisia viimeisiä sanoja olivat nuo. Kysessä oli Unionin kenraali John Sedgwick vuonna 1864. Kirjeenvaihtaja on lueskellut Nicholas Hobbesin Kaikki sodasta kirjaa. Hauska kirja hieman vähemmän hauskasta aiheesta. Kiusaan kanssaihmisiäni parilla lainauksella kyseisestä opuksesta.

Kuivakalla brittihuumorilla on pitkä historia

Ilmeisesti on niin, että brittien huumorintaju on kehittynyt pitkän aikavälin tuotoksena. Sen verran monia vastaavia juttuja, kuin tässä olevat lainaukseni kirjasta löytyi. Varsinkin Wellingtonilla ja Churchillillä on silloin tällöin ollut pilke silmäkulmassa.

Luulin että hän tarkoitti messilaskuamme.

Tuntematon RAF:n lentäjä kuultuaan Churchillin puheen"Koskaan sodankäynnin historiassa eivät niin monet olo olleet niin paljon velkaa niin pienelle joukolle".

Toivoisin saavani selkeät ohjeet Hänen Majesteettinsa Hallitukselta, jotta minulle selviäisi paremmin miksi raahaan armeijaa tämä autiomaan yli. Tulkintani mukaan on kaksi mahdollisuutta, olen listannut ne oheen. Toteutan niistä toisen parhaan kykyni mukaan mutta en kykene molempiin:

1. Koulutan Espanjassa armeijan univormuihin pukeutuvia englantilaisia virkamiehiä lontoolaisten tilinpitäjien ja kirjureiden iloksi, tai
2. varmistan, että Napoleonin joukot ajetaan pois Espanjasta

Ote Wellingtonin herttuan, oletettavasti Keski-Espanjasta Britannian ulkoministeriöön, kirjoittamasta kirjeestä vuodelta 1812

Logiikkaa

Logiikka ei välttämättä myöskään ole ollut sotaa käydessä aina kovimmassa huudossa. Mutta mikäs siinä. Anti mennä vaan!

Oikea sivustani on kovan hyökkäyksen kohteena, vasen sivustani perääntyy. Keskusta on musertumassa. Manööverien tekeminen mahdotonta. Tilanne on erinomainen. Hyökkään.

Kenraali Ferdinand Foch Kenraali Jofrelle Marnen taistelussa, 1914


1. Tämä asema pidetään ja joukko-osasto pysyy paikallaan kunnes se vapautetaan.

2. Vihollinen ei saa estää tämän käskyn toteutumista
3. Mikäli joukko-osasto ei pysy asemissa hengissä, se pysyy asemissa kuolleena, mutta joka tapauksessa se pysyy asemissa.
4. Mikäli yksikin sotilas yrittää antautua kranaattikauhun tahi jonkin muun syyn vuoksi, hän pysyy asemissa kuolleena.
5. Mikäli tykit tuhotaan, joukko-osastu puolustautuu Mills-kranaateilla tahi muilla erikoisuuksilla.
6. Ja lopuksi, kuten edellä on mainittu, asemat pidetään.

Korpraali Cambellin erikoiskäsky 1. joukko-osastolle vuodelta 1917, käsky löydettiin takaisin vallatusta bunkkerista, joten käskyä mitä ilmeisimmin noudatettiin.

Tiesittekö muuten, että italialaisten taisteluvarustuksen osana toisessa maailmansodassa oli ekspressokeitin tai, että sota on syttynyt niin leivonnaisten, lehden levikin nostamisen, irti leikatun korvan ja hävityn futismatsin takia? Vähältä piti myös vuonna 1860, ettei ahne sika aiheuttanut sotaa Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä.

Wehrmacht taipui

Mutta ei lopullisesti. Vielä on monta siltaa ylitettävänä Yhdysvaltain armeijalla ennen kuin Kolmas Valtakunta on lopullisesti lyöty. Sotakirjeenvaihtaja pyrki taistelussa käyttämään hyväksi lukemaansa Carl von Clausewitzin kirjaa "Sodankäynnistä". Clausewitzin mukaan puolustustaistelussa on olennaista pikkuhiljaa tuhota vastustajan voimaa. Jos vastustajan voimaa saa tarpeeksi eliminoiduksi, on mahdollista vastahyökkäyksien avulla voittaa menettämänsä asemat takaisin. Jos vastustaja epäonnistuu pahasti on puolustajan mahdollista muuttaa puolustustaistelunsa voitolliseksi vastahyökkäykseksi. Tähän ei kuitenkaan sotakirjeenvaihtaja tällä kertaa kyennyt. Joudun tunnustamaan kenraali A. Spårttonin paremmuuden taistelutantereella.

Taistelun käännekohta

Wehrmachtin kenraaliksi kohotettu sotakirjeenvaihtaja on vaikean paikan edessä. Näyttää siltä, että A. Spårttonin johtamat Yhdysvaltain armeijan joukot ovat kyenneet läpimurtoon.

Jenkkiarmeijalla on kuitenkin edessään vielä mittava puhdistusoperaatio. Viimeiseen saakka taisteleva saksalainen jalkaväki, Panther-panssarivaunujen tukemana, ei ole helppo vastus. Wehrmacht joutuu kuitenkin luovuttamaan joitakin tärkeitä strategisia kohteita Yhdysvaltain armeijalle, saadakseen jälleen vastarinnan seinän aikaiseksi.

Sotakirjeenvaihtaja

Tällä hetkellä, jossakin tuolla Länsi-Euroopassa 1944, ottavat mittaa toisistaan Saksan ylpeys Wehrmacht ja Eurooppaan tullut Yhdysvaltain armeija. Panoksena on kunnia ja pari vihreää kukkulaa. Urheat jenkit ovat yrittäneet horjuttaa Wehrmachtin voimaa käyttämällä laskuvarjojääkäreitä ja liiturijoukkoja. Nämä joukot järkkymätön Wehrmacht oivallisen valmistautumisensa ja sotakirjeenvaihtajan neuvojen avulla lyönyt.

Vastustajan komentaja on kuitenkin, oivallisen tykistön ansiosta, saanut järkytettyä Saksan armeijan toimintaa ja pystynyt etenemään useilla rintamaosuuksilla. Yhdysvaltain joukot ovat saaneet haltuunsa muutamia strategisesti tärkeitä kohteita. Wehrmacht on kuitenkin aloittanut vastahyökkäyksen kenraali A. Spårttonin joukkoja vastaan.

Tällä hetkellä kiivaista taisteluista raportoidaan joka puolelta. Sotakirjeenvaihtaja palaa taistelupaikalle.