28. heinäkuuta 2006

Selviytymisvälineet


Tukholmassa täytyy jossain määrin liikkua, joten minulla on mukana Kulkurini. Ensimmäisen Kulkurinsa kirjeenvaihtaja hommasi, vanhempien avustuksella jo 8-vuotiaansa. Välissä on ollut muita pyöriä, mutta paluu Kulkuriin on tuntunut hyvältä. Perinteitä kunnioittaen ja diaboloa heitellen menee elämäni tää.

Vesseli ja Lottis lähtivät matkalle kohta Turkua. Mukava oli että kävivät. Myös he kokeilivat kirjeenvaihtajan tärkeintä työkalua eli diaboloa. Kävimme myös Cafe Pigg:ssä. Kahvila josta ei saanut kahvia. Kokista kuitenkin saimme. Mistä tietysti ilahduimme. Ei tarvinnut olla kuivin suin.

Jag ska gå i kväll vandra med min härliga flickvän nånstans. Vet inte redan vart ska vi gå men vi se det. Livet är bara dans med henne. Hon jobbar också ganska mycket, liksom vi brevväxlarna brukar göra. Men i morgon har hon, liksom jag, fritid. Och James Brown i Skansen. Då ska vi fira på! Hon brukar har alltid nånting att säga om min svensk text...

It is too hot here in Stocholm. It might be good if the sun would be shut down. It could also slow down these humans here. Hmm. Got to think about it...

2 kommenttia:

Polkkapossu kirjoitti...

Löytyihän nuo sivut suht helposti.

Onnellisesti ja iloisesti takaisin Turussa. Bolotahan Kaarle nurin, mutta varo Silviaa.

Kirjeenvaihtaja kirjoitti...

Onneeksi olokoon Turkuun selviytymisestä. Ja muista ohjeistuksesi kun tapaan Kallen ja Silvian.