25. elokuuta 2007

Katkenneita pinnoja ja sormia kauniilla pihapiirillä somistettuna

Reissu Ahvenanmaalle tuli tehtyä. Ilmat olivat loistavat. Pyörä kulki hyvin, mutta pinnojen poikki paukahteleminen aiheutti pari harmaata hiusta ja loppujen lopuksi bussimatkan Eckeröstä Maarianhaminaan. Onneksi se rullasi kuitenkin, niukin naukin, kotipihaan asti. Nyt on pyörä huollossa ja uusi vahvempi vanne on tiedossa siihen.

Pyöräilyssä on monia hyviä puolia. Eräs hyvä puoli on, että lomabudjetti pysyy kurissa. Nautintoaineita kun ei juuri viitsi pyöräillessä ottaa, eikä myöskään harrastaa muita, maksullisia kulkuvälineitä. Muutenkaan reissu ei ollut kallis. Mökkimme maksoi 181 euroa viikolta ja matkat Turku-Maarianhamina-Turku kahdelta hengeltä 70 euroa. Eli naamaa kohti asumis- ja matkakustannukset olivat 125 euroa. Pyörän moottorin käyminen vaati luonnollisesti ravintoa jota kirjeenvaihtaja ansiokkaasti metsästi eri puolelta Ahvenanmaata. Karuista olosuhteista huolimatta ruokaa oli riittävästi pitämään moottorin vireessä.

Asumispaikkamme (kuvassa pihapiiri) Ahvenanmaalla oli oikein miellyttävä. Aiemmin kyseinen mummonmökki oli toiminut leivintupana. Saunaa ei ollut, joka olikin ainoa miinus. Kiitokset vielä mökin isäntäväelle Allvarille ja Agnekselle, palvelu pelasi ja oli erittäin ystävällistä. Allvar hämmästytti kovasti kätevyydellään, vaikka oikean käden sormet oli sirkkeli puraissut melkein tykkänään pois. Paremmin Allvarin käsi toimi kuin kirjeenvaihtajan takapyörä.

Ei kommentteja: