Rantalentistä, lehdistökatsaus ja ympäristötaidetta

Ensimmäinen päivämme meni reissun päällä, lähdimme liikenteeseen Turusta kahdeksan aikoihin aamulla ja saavuimme Eckeröön kaksitoista tuntia myöhemmin. Väliin Mahtui laivamatka Turusta Maarianhaminaan ja neljänkymmenen kilometrin pyöräily sieltä Eckeröön. Matkaan olimme valmistautuneet pakkaamalla ajatuksen kanssa Biltemasta hankitut pyöräilylaukkumme.

Ensimmäisenä varsinaisena tutustumispäivänä hurautimme takaisin Maarianhaminaan ihmettelemään PAF Openin meininkiä. Näimme rantalentopallon finalistit harjoituskentällä. Emme kuitenkaan menneet seuraamaan pelejä paikan päälle, vaan nautimme tunnelmasta alueen ulkopuolella. Kuusikymmentä kilometriä ilmestyi Kulkurini mittariin tästä retkestä. Pyörä kulki mukavasti ja ilma oli mitä hienoin.

Ahvenanmaan lehdet (Åland ja Nya Åland) suorastaan pursuivat juttuja siitä, kuinka hyvin tuo kyseinen turnaus oli mennyt. Tosin eipä Ahvenanmaalla varsinaisesti aina niin kauheasti tapahdukaan. Turnaushuuman laannuttua Nya Ålandin kansikuvajutussa uutisoitiin, että kissaa oli potkaistu. Ahvenanmaalaiset lehdet osaavat kyllä tehdä tikusta asiaa. Ahvenanmaalaiset eivät tunnu olevan kovin kiinnostuneita muun maailman menosta. Siinä määrin suosittuja nuo paikalliset lehdet näppituntumalta olivat.

Eivät kuitenkaan olleet tehneet juttua tuosta komeasta autosta joka ei ole myynnissä. Lintutornia ei kirjeenvaihtaja löytänyt (viitan mukaan piti olla), mutta tuo hieman pintavaurioita saanut komistus sen sijaan löytyi.

Kirjeenvaihtaja kiittää ja kumartaa muita pyöräilijöille tehtyjä viitoituksia Ahvenanmaalla. Elän toivossa, että täällä mantereellakin herättäisiin ja viitoitettaisiin retkipyöräilyyn soveltuvia reittejä paremmin.