12. elokuuta 2008

Kuninkaallista

Sateinen syysmetsä, talon takana illankajo.
Rauhallinen kulkija.
Viitta päällää tassuttelee, haaveilee.

Pieni pisara havupuussa.

Arpoo.

Tipahtaa.

Karhun nenänpäähän.

Maistaa karhu,
tuota kirkasta metsän suudelmaa.

Jatkaa kuningas taivaltaan.
Onnellisena loistaa silmät taas.

Tämän luonnon valtiaan.

1 kommentti:

Kirjeenvaihtaja kirjoitti...

Juu, tämäkin luonnon kuningas on päässyt jo sienestämisen makuun. Tuossa pitäisi myös käväistä jossain vaiheessa pikkaisen myös mettällä.

Mutta sienestäminen on pop. Kuhan vain alkaisi enemmän noita itiöemiä esiin tunkea. Sitten ois hyvä!