21. maaliskuuta 2008

Väreilevä sateenkaari

Valon massa vaikuttaa sietämättömän sykkeeseen. Sekavat sanat ilmentävät tyhjyyden olemusta.

Rattoisat hetket valottavat vilkasta mielikuvitusta. Liitelevät pituushyppääjät sekoittavat pääni.

Pimeän keskelle eksyy varpunen.
Varjoissa makaava siili herää hämärään eloon.

Sekamelska märässä päässä pistää miettimään.

Että minne, ja milloin, täältä menemme.

Vaan toisaalta.
Hälläkö väliä.

1 kommentti:

Kirjeenvaihtaja kirjoitti...

Märkä pää oli tällä konkreettinen kuvaus kirjeenvaihtajan olotilasta. Nuhanenänä liikuskelee hän.

Kuva on taannoisista tupareista. Siellä odottelevat viikarit taksia. Kuva on kirjeenvaihtajan mielestä hyvä. Tämän päivän runoa sen sijaan vaivaa aikamoinen tunkkaisuus. Mutta eiköhän tässä kevään mittaan liman räjäyttäviä runoja vielä ilmesty...